Poikkeuksellisesti ruokaohjeita

Tänä vuonna viljeltiin vähän perunaa. Sen lisäksi maassa oli mm. lehtikaalia, kesäkurpitsaa, maa-artisokkaa, avomaankurkkua, retiisiä, selleria, salaattia, sekä kaikkia mahdollisia yrttejä. Perinteisesti kasvavat myös marjat ja omenat. Omalla parvekkeella kasvoi myös salaattia, yrttejä ja tomaatteja. Tänä vuonna on tullut tehtyä paljon oman maan/parvekkeen ja metsän raaka-aineista ruokaa. Toivottavasti myös jatkossakin entistä enemmän tulee tähän mahdollisuutta. 

Paahdettu lehtikaali-peruna-linssisalaatti

Kaikkein pienimmistä perunoista tuli maukasta salaattia. Pondasin ohjeen chocochililtä ja muokkasin sitä hieman. Kun kerran oli mm. maasta napatut lehtikaalit. Mun muunnelma meni näin:

1kg uusia perunoita (ne kaikkein pienimmät kokonaisina)

lehtikaalia

oliiviöljy, himalajansuola, pipurisekoitus

1,5 dl punaisia linssejä

1,5 l vettä

1 kasvisliemikuutio

kuivattua tilillä

reilu kourallinen tuoretta persiljaa

Kastikkeen tein samana, mitä chocochili elikkäs:

1 raastettu sitruunan kuori

puolikkaan sitruunan mehu

0,5 dl oliiviöljyä

1 tl agavesiirappia

suolaa ja pippuria

1. Uuni 225 asteeseen.
2. Pese perunat ja huuhtele lehtikaalit.
3. Pyöräytin kokonaiset perunat ja pilkotun lehtikaalin oliiviöljyssä, suolassa ja pippurissa. Pistin kaikki uunipellille lehtikaalit etualalle, jotta ne oli helppo napata pois uunista vielä, kun perunat jäävät sinne kypsymään. Lehtikaali  kypsyy noin 8min ja Perunat kypsyvät noin 20min. Varo polttamasta lehtikaaleja, tarkkaile kunnes ne ovat saaneet pikkaisen väriä. Perunat ovat valmiit kun ne ovat saaneet väriä ja pehmenneet.
4. Kun perunat ovat uunissa keitä linssit kasvisliemikuution kanssa vedessä. Kun linssit ovat kypsyneet kaada niistä ylimääräinen vesi pois. Silputa yrtit sekä tee kastike. Sekoita kaikki kastikkeen aineet keskenään. 
5. Kun perunat ovat valmiit, sekoitetaan kaikki aineet keskenään ja nautitaan lämpimänä!

4-vuotis kuvien ottamista

Toisinaan minua kysellään kuvaamaan muotokuvia. Muotokuvien ottaminen on aina yhtä mielenkiintoista, kiehtovaa ja jännittävää. Tällä kertaa kuvasin tämän upean juuri neljä vuotta täyttäneen neidin. 

Ihmisten kuvaaminen on jäänyt taas vähän vähemmälle. Tein sitä paljon 2009-2012. Silloin oli runsaasti visioita ja halua kuvata juurikin ihmisiä. Opintojen edessä taiteen tekemisen mediat vaihtuivat ja mielenkiinnon kohteet siinä samalla. Nyt tuntuu siltä, että olisi kiva jatkaa erästä aikoinaan kesken jäänyttä muotokuva sarjaa. 

Designtorin syksy 2017

Tässä kuvin tämän syksyn Rajataiteen Desingtorin myyntinäyttelyn tunnelmia.

Syksyn taiteilijana oli J-P Köykkä.

Wiurilan ripustus hommia

Reilu 10 tunnin ripustus nopeutettuna minuuttiin. Koko aikaa ei pystynyt teknisistä syistä kuvaamaan. Ensi kerralla parempi varustautuminen ripustusta tehdessä. Ripustus pienien alku kömmähdysten jälkeen sujui oikein mallikkaasti.

Tila on aivan mahtava! Hain Avain galleria -tilaa hakemuksessani ja onneksi osui kohdalleni kyseinen tila. Tila on mitä mahtavin kyseiselle teokselle, vaikkakin kuvissa tila näyttää jäävän ehkä vähän tyhjäksi, on se todellisuudessa aika täynnä riippuvia kirjontatöitä!

Näyttely avautui eilen perjantaina ja on auki aina 16.07. asti päivittäin kello 11-17.

Wiurilan kesän löydät Facebookista ja nettisivuilta!

Äärellä

Viimeaikoina olen paljon pohtinut aikaa ja ajan jättämiä jälkiä monelta erisuunnilta. Tavallaan tätä on pohtinut myös Kissankulta-kollektiivin viikko sitten ripustettu teos Overgrow. Teos on esillä Tuusulassa hotelli Gustavelundin takapihan nurmikkoaluella. Oheessa näyttelyjuliste.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn, joka kestää aina 26.8. asti.

Kiireiset kuukaudet

Kun kurkkaan kalenteriani niin siellä on aivan todella paljon merkintöjä. Se tuntuu hyvältä, inspiroi, opettaa uutta. Samalla se tottakai pitää myöntää olevan raskasta. Mutta jos osaa hyvin käyttää aikansa ja tehdä suunnitelmia selvitäkseen helpottuu työskentely. Järjestelmällisyys tietyssä määrin on se mun juttu. Mutta siinä samalla mulla saattaa olla monella eri paperilla samat jutut kirjoitettuna ylös. Pidän kaikenlaisesta asioiden muistiin kirjoittamisesta, vielä kun ne saisi johonkin järjestykseen ja jokaiselle olisi oma paikkansa tai kaikki olisi samassa.

Olen työstänyt kahta näyttelyä tässä 3 kuukauden aikana. Ottanut vastaan opetustyön sijaisuuden lukiosta ja tehnyt siihen sitten tuntisuunnitelmaa. Sen lisäksi hakenut apurahoja ja näyttelyitä. Kuvannut 1-vuotis kuvat ja aloittanut uuden pitkä aikaisemman taideprojektin. Projekti tuli aivan yllättäen ja päätös piti tehdä heti. Se oli kuitenkin juuri sellainen, minkä välttämättä halusin ottaa vastaan.

Opetin lukiossa valokuvauskurssilla mm. camera obscuran avulla valokuvasta. Lähdimme liikkeellä suorastaan kameran keksimisen historiasta, edeten nykypäivään ja valokuvauksen ilmiöihin. Painottaen nykyvalokuvataiteeseen. Opiskelijat harjoittelivat kameran käyttöä erilaisin tehtävin ja opettelivat kuvan tulkintaa sekä niiden analysointia. Kurssi oli niin tavattoman lyhyt, että olisin voinut jatkaa vielä toisen rupeaman heidän kanssaan aiheesta. Hienointa oli nähdä miten opiskelijat oivalsivat kuvankäsittelyn ja järjestelmäkameran manuaali kuvaamisen sekä jotakin kriittisestä kuvien katsomisesta ja nykyvalokuvataiteesta. Yllä oleva cameraobscura on kuvattu omalla kännykälläni ja olen yllättynyt suunnattomasti sen laadusta. 

Lapsuuden ystäväni häät lähestyvät ja ovatkin jo kahden viikon päässä. Kaaso touhuja on suoriteltu ja polttarit vietetty. On ollut niin toiminta rikas ja monimuotoinen kevät hienojen, mutta myös rankkojen aiheiden ympärillä. En ehkä vaihtaisi päivääkään tästä pois.

Aloitin myös yhden uuden taideprojektin, joka vaikuttaa kestävän aina vuoden loppuun saakka. Matkasta tulee varmasti mielenkiintoinen, mutta myös raskas. Projekti saattaa olla myös todella yllätyksellinen ja viedä aivan toiseen suuntaan, mitä sitä aloittaessaan ajatteli.

Loppuun pari rentouttavaa ja terapeuttista kissa kuvaa:

Solarigrafia projekti

Olen pariin otteeseen viime syksynä puhut mun solarigrafia kuvista täällä. Olen asettanut neulanreikäkameroita lapsuuden maisemiini. "Lapsuus muistoni"/ "Childhood memories" -kuvasarjan kasvaa jälleen kerran. Kuvasarjaa olen aloittanut kuvaamaan 13.07.2016. Ensimmäiset valoitukset olivat noin kolme kuukautta. Nyt on reippaasti yli puolen vuoden valoituksia. 

Nyt olen kaikki viime kesän lopulla asettamani kamera ottanut pois pihapiiristä. Seuraavaksi olisi tarkoitus vielä laittaa kamerat uudelleen ulos kuvaamaan. Ainoastaan kahden kameran kuvat olivat tuloksettomia. Muuten olen ollut todella innoissani ja tyytyväinen kuviin. Tein myös lisää kameroita. Eri kokoisia kuin edelliset. Jonkun verran pienempiä.

                                                                           valoitusaika 284 päivää, 12.08.2016 -17.04.2017