Museokortteilua

Museokorttiini hurahtaneena olen nyt käyttänyt sitä taas monessa paikassa, aikseimminlistaamieni museoiden lisäksi. Käväisin joitain viikkoja sitten Helsingissä museokortteilemassa ja tällä kertaa galleriakierroksen lomassa käväisin Kiasmassa ja Ateneumissa.

Ajattelin nyt vasta kirjoittaa juttua, kun minun siellä ollessani siellä ei ollut minulle uutta kuin Jani Leinosen; Tottelemattomuuskoulu, jota voin kyllä suositella. Tänään puolestaan aukesi kaksi uutta näyttelyä Markus Heikkerö ja Eri mieltä.

Odotan itse innolla, että pääsen nää näyttelyt katsomaan! Eri mieltä näyttelyä odotan, sillä kantaa ottavat teokset ovat aina kiehtovia sekä inspiroivia. Enää en tiedä kuinka monesti olen museokorttiani käyttänyt, mutta olen yhä sitä mieltä, että se on virkistävä uutuus museoille ja itselleni hinta oli mielestäni halpa siihen nähden miten paljon pidän museoissa käymisestä. 

Ateneumissa puolestaan kävin katsomassa Tarujen kansat näyttelyn, josta pidin kovasti sillä vanhat eteenkin pohjoismaiset sadut ja niiden kuvitukset kiehtovat minua. Seuraavaksi Ateneumilla on vuorossa Henri Cartier-Bresson, jota myös odotankin jo. Hän oli viime vuosi sada merkittävimpiä valokuvaajia. Onkin jo vähän aikaa valokuvanäyttelyistä missä olisin ollut. Ensi kuussa siis on selvästi taas Helsinki ja museot listalla. 

Taivaan tarkkailua

Olen tässä viime vuodet ollut hyvin innoissani siitä mitä taivaalla tapahtuu...Tähtitiede on alkanut todenteolla kiinnostaa ja Ursan nettisivut ovat alkaneet tulla tutuiksi. Viimeaikaisia auringon pimennys, kuun pimennys, superkuu ja verikuu sekä revontulet ja tähdet noin muuten. Tämä kaikki taisi saada alkunsa vuonna 2011, kun katselin mökkimme lauturilla lokakuussa tähdenlentoja. Siitä lähtien on tullut seurattua uutisia milloin on perseidit liikenteessä tai jotain muuta tapahtuu.

Ohessa jotain nappattuja kuviani tarkkailu retkiltä taivaalle.

Kolme esimmäistä kuvaa ovat keväältä auringon pimennyksestä Leedsissä.

Opinnäytetyön aloittamista

Opinnäyte työn huumaa, vai miten sitä sanoisi. Aloitin tämän pohdinan jo todella aikaisessa vaiheessa, sillä viime syksynä vaihdossa ollessani eräällä luennolla innostuin niin kovin erään taitelijan teoksista. Se toimi potkuna ajatuksen kululle, joka muhi päässäni pitkään. Siitä muodostui aivan jotain muuta, kun alunperin edes suunnittelin. Monet asiat tulevat vastaan, kuten aikataulu, raha ja resurssit. 

Tällä hetkellä olen kovin innoissani, niin taiteellisesta kuin kirjallisesta osuudesta. Kuvassa olevasta kirjapinosta saattaa päätellä paljon tulevasta.  Kirjontaa tulee minun opinnäytetyöni sisältämään ja toivottavasti paljon. Haluamani budjetti on mennyt läpi ja ensi viikolla alkaa lanka- ja kangas hankintojeni lähempi tarkastelu. Voi pojat, miten odotankaan sitä konkreettista tekemistä!

Kirjonta kirjoista ei oikeastaan kauheasti ollut hyötyä, sillä tekniikka on jo entuudestaan tuttu, mutta olen innokas raijaamaan kotiin kirjastosta kirjoja yleensä ihan turhaan... outo tapa sekin. Teen myös opinnäytetyöni kirjallisen osuuden niin, että siihen liittyy kirjonnan tutkimista. Olen siis viettänyt aika paljon aikaani nenä kiinni kirjoissa ja tiedonhakua tehden.

Kotimaamatkailu, Kouvola

Kaupunki, joka osaa markkinoida itsensä hyvin, eikä itse ironiaa puutu. http://www.betonihelvetti.fi/

Kävin tossa aikaisemmmin kesällä Jättömaa festivaaleilla, jotka olivat parhaat festivaalit vähään aikaan.http://www.wastelandfest.net/

Voin lämpimästi suositella teille kyseistä festivaalia, kokoisuutena ohjelma oli hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Koko festivaalin yleinen tunnelma oli hyvin mielyttävä ja hyvä. Ehdottomasti matkaan sinne myös ensivuonna!

Matkasin Kouvolaan myös uudemman kerran tänä kesänä. Kohteena oli Poikilo -museot. Sillä olin Lönnströmin taidemuseolla työskennellessäni usein lukenut Poikilo -museoiden näyttelyistä. Tällä kertaa taidemuseolla oli esillä "Puolivilli puutarha" -näyttely. Näyttely sulkeutuu jo 06.09. Aiheena näyttely, joka tutkii luonnon ja ihmisen suhdetta on minulle hyvin tärkeä ja mielenkiintoinen tutkimuksen kohde. Näyttely ei kuitenkaan minua aivan hirveästi miellyttänyt. Yksi teos oli ylitse muiden, ja kaksi muuta kiintoisia.

Kiinnostavin teos oli Kaisa Salmen yli 300 000muovipullon meri, joka läpi sai kulkea. Teos oli vaikuttava ja teos tekstissä olevat faktat maailmassa olevasta muoviroskasta toivottavasti, joka ikiselle museossa vierailevalle ihmiselle pysäyttävä. Toinen kiintoisa oli Marja Heinon videoinstallaatio.

Olin aikoinaan kuvitellut Poikilo-museot suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tämä ehkä tuotti minulle pienen pättymyksen. Voi olla, että olisin ollut innostunut enemmän museosta, jos näyttelykokonaisuus olisi ollut enemmän mieleeni. Esitettä lukiessani seuraavana näyttely kokonaisuus vaikuttaa enemmän kiinnostavammalta minulle. Seuraavaksi 01.10. eteenpäin taidemuseossa on esillä Maija Närhinen ja Milja Viita. Taidemuseo rakennuksen tiloissa hieman piilossa on myös Kouta galleria ja Poikilo galleriaa, mitä ei kannata unohtaa. Kouta gallerissa on seuraavaksi esillä Kaija Hinkula ja Poikilo galleriassa 27.09. asti Jaana Ahjokangas.

Poikilo museoihin kuuluvat myös Suomen Puotimuseo ja Elimäen Kotiseutumuseo, jotka eivät kummatkaan minua hirveästi kiinnostaneet. Kotiseutumuseoita on aikoinaan tullut kierreltyä ja niitä on maassamme todella paljon. Itselleni kotiseutumuseoista löytyy samoja tarvikkeita, kuin vanhempieni ja isovanhempieni kotoa löytyy, joten en ole kokenut suurta tarvetta vierailla enempää kotiseutumuseoissa.

Kulttuuritiellä

Matkasin viimeisellä lomaviikollani siskoni kanssa Länsi-Kymin kulttuuritiellä. Tykkään kohteista, mitkä muiden mielestä saattavat olla outoja, eikä niinkään kiintoisia. Monet ihmettelevät, että miksi haluan vierailla, jossain kaupungissa, koska ei siellä ole mitään. Kotimaamatkailu on nyt jonkin aikaa kiinnostanut minua taas uudelleen ja se on saanut ajatuksia uusista taideprojekteista, mitä jatkossa olisi mielenkiintoinen tehdä.

Länsi-Kymin kulttuuritiellä kuljetaan Loviisasta Iittiin. Reitti on viitoitettu punahattuisilla linnunpelättimillä. Jos on kiinnostunut lähi- ja luomuruuasta siihen liityviä paikkoja matkan varrella on runsaasti. Maatila-, kala- ja taimitoreja, sekä viinipuoti ja kotijuustola. Reitiltä löytyy myös useita ihania vanhoja kahviloita sekä noutopöytiä. Reitin varrella on kesäaikana myös erilaisia tapahtumia. Itse olin niin myöhään liikenteessä, että tapahtumat oli jo hieman menneet ohi, joten ensi kesää odotellessa.

Esitteessä on merkattu kartalle mistä löytyy mitäkin kohteita ja merkattu mihin ainakin todella kannattaa tutustua. Itse vierailin eritoteen legendaarisella Gulf huoltoasemalla, joka on aito 1960-luvun tunnelma.

Vierailin myös Strömforsin ruukilla. Sieltä löytyi näyttelytiloja, ravintola, pajoja ja pikku putiikkeja. Sääli, että kesäkausi oli jo loppu jo ja ruukista ei saanut ihan kokonaista kuvaa. Vaikutti kivala paikalta, jos olisi ollut parempi sää ja paikat paremmin auki. Reitin varrella on kivasti pieni B&B ja majataloja, jossa voi tarvittessa yöpyä.

Pysähdyttiin myös kauniissa Loviisassa, mistä löytyi kivoja kirpputoreja. Löysin itselleni keltaisen sadetakin saiteisen Loviisan kaduille.

Omia juttuja

Tein tämmöistä teosta jo Leedsissä olessani. En vain saanut sitä valmiiksi, puita kuvailin, filmejä kehittelin ja skannailin. Nyt jotenkin sain säädettyä nää tämmöisen näköiseksi. Oon kyllä ihan tyytyväinen. Että tämmöinen teossarja syntyi tässä näin.

Ulkona on lämmintä, muistivihkot tursuaa tekstiä

on luonnoksia ja ideoita

on to do - listaa

on raportteja

jotakuinkin kaikkea mikä sisältää tietokoneella olemista. Uiminen keskipäivän aikaan piristää aina. Avaa hartiat ja selän.