Sellpy kokemuksia parin vuoden ajalta

Otin pikaisesti kuvat kaikista, mitä tällä kertaa ajattelin laittaa Sellpyyn myyntiin. Ensimmäisen kassini lähetin kokeilu mielessä 2022 Sellpyn kautta myyntiin. Olin viime kesään asti ihan tyytyväinen lajitteluun, myyntiin ja palveluun ylipäätään, joten keväällä 2023 tilasin lisää kasseja, kolmen ilmaiseksi saamani kassien ohella. 

Sitten viime kesänä todella petyin kassien lajitteluun ja hinnoitteluun, palvelun hinnat kallistuivat ja entistä vähemmän jäi enää itselleni mitään. Olin ensimmäisissä kasseissani lähettänyt sellaisia vaatteita, joita olin lähivuosina yrittänyt myydä loosi- ja rekkikirpputoreilla pois. Mutta kun vaatteita oli jäänyt silti, lähetin ne sitten Sellpyn kautta osa myyntiin ja osa meni Punaisen ristinkeräys laatikoihin. 

Olen nuoruudessa ollut todella kova ostamaan vaatteita, en edes halua ajatella miten paljon olen rahaa niihin laittanut vuosien varrella. Vaikka olenkin ollut aina todella pihi laittamaan niihin rahaa. Vaatekaupassa töissä olessa henkilökunta alennukset aletuotteista olivat niin halpoja. Toki uusien vaatteiden ostaminen ei ole vuosiin kyllä ollut ongelmani, vaan kirpputoreilta käytettyjen vaatteiden raahaaminen kotiin. Vaatteiden hankinta kirpputorilta on aina ollut erittäin matala kynnys minulle. Usein ne vielä lähtevät sovittamatta mukaan. Sanotaan että nyt viimeiset viisi vuotta, olen niihinkin suhtautunut todella kriittisesti ja sovitan, jos hiemankin epäilen, että se ei välttämättä sovikkaan päälleni. 

Vaatekaappini on painon nousujen takia ja erilaisten elämän tilanteiden takia muuntunut aika paljon ja sekin on yksi seikka mikä turhauttaa. Eteenkin takeissa näkee aina nopeasti kehon muutokset ja ne eivät vaan istu enää päälle. 

Mitä Sellpyyn on sitten menossa ja miten homma toimii?

Takaisin siihen Sellpyyn mistä aloin puhua. Eli otin todella nopeasti kuvan kassin sisällöstä. En tehnyt sitä parille viimeiselle kassille, ja olisi todella pitänyt. Sillä käsittelyajat ovat pitkiä ja kun sain tuotteet hyväksyttäväkseni ja katsottua mitä on hylätty oli myös joku hylätty "ruokana" pois myynnistä. Ja kassissa ei todellakaan ollut mitään edes ruokaan viittaavaa. Joten nyt aion tarkemmin tutkia miten lajittelu tällä kertaa toteutuu. 

Kassien lähettämisestä on itselleni tullut eräänlainen tutkimusmatka. Sillä täysin sama tuote on toisella kertaa päätynyt myyntiin ja toisella ei. Voisin tehdä vaikka aivan oman postauksen aiheesta minkälaista epäselvyyttä kassin käsittelyssä on ja miten moni on myyty lopulta paljon kalliimalla, kun ehdotettu hinta. Pitkästä ja vuosia kestäneestä loosi- ja rekkikirppari myynneistäni on todella ollut hyötyä hinnoittelun osalta ja olen osannut hyvin hinnoitella uudestaan Sellpyn antamat hinnat. 

Haluan jakaa nyt tämän kassin sisällön, jotta voin analysoida teille mitkä vaatteet pääsevät myyntiin, mitkä ovat niille ehdotetut hinnat, mitkä vaatteet hylätään ja miksi sekä miten vaatteet lopulta myyvät. Tällä kertaa odotin viikon, että kassi päästiin noutamaan. Aiemmin se on noudettu tilauksesta seuraavana päivänä Kun kassi oli kahden viikon jälkeen rekisteröity Sellpyn vastaan ottamaksi. Samalla tuli ilmoitus, että kassin käsittelyyn on aikaa 18 viikkoa. Tällä hetkellä odotus aikaa on noin 6viikkoa. 

Joten kuullaan noin kuuden viikon päästä tästä lisää!

Lisää kirjallisuutta vaatteista ja vastuullisuudesta

 Kirjoja aiheesta alkaa olla todella paljon. Tartuin vuonna 2021 julkaistuun Rakastan ja vihaan vaatteita -tietokirjaan. Kirjoitta Anniina Nurmi pohtii kirjassaan vastuullisuutta vaateteollisuudessa ja tuo esiin sen ongelmia. Vastuullisuus vaateteollisuudessa on noussut entistä keskeisemmäksi puheenaiheeksi, mutta mitä se todella merkitsee? Kuinka kuluttajat voivat erottaa ekologiset ja eettiset vaatevalinnat? Kuka on vastuussa liikakulutuksen ilmastovaikutusten hillitsemisestä?

Anniina Nurmen teos "Rakastan ja vihaan vaatteita" tarjoaa syvällisen katsauksen vaateteollisuuden nykytilaan kokeneen alan ammattilaisen silmin. Kirjassa Nurmi käsittelee vaatetuotannon ongelmia rehellisesti ja yksityiskohtaisesti, haastaen nykyiset toimintatavat ja tarjoten näkökulmia siitä, kuinka ala voisi muuttua kestävämpään suuntaan. Lukija saa välineitä oman kulutuskäyttäytymisen tarkasteluun ja oppii tunnistamaan viherpesun, mikä auttaa tekemään tietoisempia valintoja. 

"Rakastan ja vihaan vaatteita" ei ainoastaan valaise vaateteollisuuden ongelmia, vaan myös inspiroi ja kannustaa lukijaa arvioimaan kriittisesti omaa suhdettaan vaatteisiin ja niiden kuluttamiseen.

Kirja on herättänyt monenlaisia tunteita lukijoissa. Luin mm. Goodreadsin kautta arvosteluita ja laitoin äänikirjan itseleni pyörimään, kun olen tehnyt töitä tai hoitanut asioita kaupungilla. Kirja sukeltaa syvälle vaateteollisuuden rakenteellisiin ongelmiin, pureutuen materiaaleihin, globaalin etelän tehtaisiin ja kuluttajakäyttäytymiseen. Nurmi haastaa perinteisen "vastuullisempi ostos kerrallaan" -ajattelun, korostaen tarvetta koko järjestelmän muutokselle. Tämä resonoi lukijoiden kanssa, jotka ovat jo tietoisia teollisuuden ongelmista, mutta kirja jättää joitakin kaipaamaan konkreettisia ratkaisuja ja toimintaohjeita. Itse olen jo aika pitkään seurannut keskustelua ja osallistunut keskusteluun, sekä kouluttanut itseäni aiheesta. Mutta lopulta olen lukenut aika vähän kirjoja aiheesta, joten nyt aloin korjata tilannetta ja etsiä aiheen kirjoja ja tämä kirja oli ollut listallani jo ihan samaistuttavan nimen puolesta.

Kirjan tärkeimmät kritiikit liittyvät sen päivitystarpeeseen ja sisällön toistoon. Kolme vuotta julkaisun jälkeen tiedot tuntuvat osittain vanhentuneilta, sillä vaateteollisuus ja vastuullisuuskysymykset kehittyvät jatkuvasti. On mielenkiintoista huomata miten nopeasti asiat menevät eteenpäin mm. puhutaan Arelan konseptista ja tuodaan pariin kertaan esiin. Mutta Arela ilmoitti lopettavansa toimintansa keväällä 2023 kannattamattomana. Toisaalta kirjan toisto ja kirjoittajan oma näkökulma koetaan paikoin hallitseviksi, mikä vaikuttaa siltä, että kirja keskittyy liikaa kirjoittajan omiin kokemuksiin. Toisaalta se tuo minusta mielenkiintoisen lisän kirjaan. 

Näistä huolimatta, kirja on saanut kiitosta selkeästä ja mukaansatempaavasta kirjoitustyylistään. Se sopii niin vastuullisesta muodista jo tietoisille kuin aiheesta vasta kiinnostuneillekin. Kirja herättää ajatuksia ja keskustelua, mikä on tärkeää vastuullisen vaateteollisuuden edistämiseksi. Monet lukijat kokevat, että kirjan sanoma on tärkeä ja se kannustaa parempiin valintoihin vaatekulutuksessa. Itselleni kirja ei antanut mitään uutta ja ehkä ollaan menty jo jossain asioissa lujaa eteenpäin ja toisissa asioissa joiden kirjassa uskottiin etenevän nopeammin niin sitä ei ole puolestaan tapahtunut.

Vaikka "Rakastan ja vihaan vaatteita" saattaa tarvita päivitystä ja tiivistämistä, sen ydinviesti – vaateteollisuuden kriittinen tarkastelu ja vastuullisemman kulutuskulttuurin edistäminen – on ajankohtaisempi kuin koskaan ja sen olisi pitänyt olla jo aikoja sitten! Kirjan herättämät tunteet ja ajatukset vahvistavat sen merkitystä keskustelunavaajana vastuullisuuden tiellä.